Maailman paras graavilohi

by Marko
227 katselukertaa

Lohi. Tuo vesiemme jumalainen kalaeläin. Jokaisen kalastajaeinarin koukkuleukainen päiväuni. Ruokakalojen Afrodite. En usko että maailmassa on keksitty mitään yhtä monipuolista ruoka-asiaa kuin lohi. Ja jos onkin, niin se ei toimi.

Juurikin monipuolisuutensa takia lohi kuuluu meillä suosikkiruokiin. Laitat sitä mihin tahansa, on se hyvää. Keittona, uunissa, paistettuna, laatikoissa, sashimissa, savustettuna tai graavina. Tämä resepti tulee paljastamaan kenties parhaan lohiruoan mitä maa päällään kantaa. Siksi se on nimettykin hyvin vaatimattomasti. 

Edellä mainitut lohisapuskat maistuvat meillä tasaisin väliajoin, mutta tähän reseptiin haluan nostaa niistä oman suosikkini. Graavilohen. Mutta en ihan mitä tahansa graavilohta. Niitäkin on yhtä monta kuin tekijöitä. Yksi laittaa sitä ja toinen tätä. Naapurin Pertti lorauttaa tilkan pontikkaa sekaan. Kun taas mökkituttu isomamma käytti merivettä. Serkun kaveri taas osaa tehdä saman lahnasta. Ja joku silittelee ja juttelee lohelle valmistumisen aikana jotta onnellisuushormonit säilyisivät kalan lihassa eivätkä pakene suolan vaikutuksen alla.

Tapoja on. Useita. Ja kaikkien omat on aina niitä parhaita. 

Lukemattomia kertoja käynyt erilaisissa buffeteissa syömässä ja monesti lautaselle pääsee testiin pari kolme siivua graavilohta, mikäli sitä on tarjolla. Positiivisella mielellä maistelen ja yritän löytää nyansseja. Niitä toki löytyykin, mutta kun on koko ikänsä syönyt parasta, eivät buffettien eivätkä kauppojen lohvenet pääse makunystyröissä juurikaan riehumaan. 

Siihen on syynsä. 

Olen kotoisin Kotkasta. Merikaupungista. Siellä asunut ja viettänyt valtaosan elämästäni, ja kiitos siitä Kotka. Kiva kaupunki vaikka moni sanoo muuta. Sinne on aina kiva palata, ja lähes aina kun siellä pyörähtää, on pakko käydä haistelemassa meri-ilmaa. Sitä on ikävä usein. Merta. Kotikaupunkia. 

Meressä on joku juttu mikä herättää kunnioitusta. Valtava voima joka lumoaa kun sitä katselee. Ja kuuntelee. Haistelee. Aistii. Tämä voi johtua siitä että olen koko pienen ikäni viettänyt isukin mukana merellä. Ja toki muunkin perheen, mutta isä on se meidän perheen suurin merifani. Veneilyä, kalastusta, telttailua lähisaaristossa ja joskus pidemmälläkin. Paljon vettä, tummaa ja usein aika pelottavaakin pienelle pojalle.

Ikimuistoisia kalareissuja joista ei tässä tarinassa nyt sen enempää 😀 Merellä oltiin paljon. Sekä meressä. Niin paljon että minulle kasvoi niskaan jo pieni rasvaevä, kuten kaikilla jaloilla merenelävillä.

Asiaan. Meren antimia laidasta laitaan. Kalaa pyydettiin verkoilla sekä pitkilläsiimoilla, ongittiin paljon sekä joskus joku katiskakin kohdalle osunut. Sellaista pyydystä ei ole keksittykkään millä isukki ei olisi kalaa pyytänyt ja jopa saanut. Kalaa tuli usein aika paljon, joista sitten isipappa valmisti maistuvia ruokia. Milloin paistettiin tikun nokassa ahvenia nuotiolla. Milloin halstrattiin silakoita tai muikkuja. Savustettiin ankeriasta tai lohta. Liekitettiin miekkakalaa liekinheittimellä.

Kenties jo ihan näistä pikkupoika-ajoista asti lohi on toiminut omalla kohdallani fisuista parhaiten. Vaikkakin kaikki muutkin hyviä, vaan erilaisia. 

Savulohi aina suurta herkkua ja sitä voisi edelleenkin syödä vaikka päivittäin. Ja nimenomaan iskän tekemä. Siinä on joku ”magictouch” siinä touhussa. Kuten on myös tässä graavilohireseptissä. Ei turhaa kikkailua. Puhtaita simppeleitä raaka-aineita ja makuja. Tätä lohta on tullut syötyä tässä jo eletyn matkan varrella varmaan tonneja. Enemmin kuin keskivertohylje pistelee poskeensa elinkaarensa aikana.

Tässä vaiheessa joku joka tätä tekstiä mahdollisesti lukee, saattaa miettiä että ”No nyt on isot puheet.. Tuskimpa vaan on parasta lohta.. Tai ainakaan maailman parasta.. Kyllä meidän Jarmo tekee parempaa…” niin voin kertoa että ei tee. Ei sitten millään. Ei vaikka Jarmo ja naapurin Martti laittaisi kaiken kalaosaamisensa yhteen ja kertoisi sen sadalla. Siltikin lopputulos on kaukana meidän iskän graavilohesta. Piste. 

Ja vaikka joskus joku kalafakiiri tai lohitaikuri osaisi jollain mystisellä loitsulla valmistaa parempaa, ja saisin sitä maistaa niin en koskaan sitä tulisi myöntämään. Moni asia ei tässä maailmassa ole varmaa, mutta se on että meidän iskä tekee parhaat lohet. Taas piste tähän. No jooh. Saattaa kuullostaa sellaiselta hiekkalaatikkokisailulta ja keulimiselta mutta hyvää se on. Aina. Mulle ja meille maailman parasta.

Palatakseni reseptiin, niin siinä ei tosiaan ole mitään ihmeellistä. Vuosisatoja suvussa kulkenut salainen resepti jonka tässä nyt paljastan kaikelle kansalle jotta ihmiset voisivat ympäri maailman jatkossa nauttia hyvästä kalasta. Graavilohesta. Lohesta. Kalojen kuninkaasta. Kotkalaisen kalamestarin oppeja noudattaen ja niitä kunnioittaen. 

Itseasiassa itse olen hieman hassutellut ja lisännyt reseptiin nuo punaiset pikku pallukat joita ei alkuperäisessä ole ollenkaan. Samoin tuo kananmuna ja appelsiini on jotenkin päätynyt tuohon ilman että niistä olisi ollut mainintaa originallissa ohjeessa. Ne saa jättää poiskin jos haluaa 🙂 Puhumattamaan wasabimajoneesista.

Vaarin lohi on meillä perheessä jo käsite. Tällä usein tarkoitetaan juurikin tätä graavia. Tai jos puhujana poitsu, saattaa hän tarkoittaa myös kylmäsavustettua lohta, joka toimii hänen makuhermoissaan tätäkin paremmin. Tytär graavifani, kuten minäkin. Ja tuo mainitsemani kylmäsavu… Siitä saisi varmasti ihan oman postauksen, kun sen salat joskus opin. Tällä hetkellä sen osaa vain isipappa ja tuo kala tunnetaan jo laajasti nimellä ”Maailman paras kylmäsavulohi” 🙂

XXXXX

Marko

MAAILMAN PARAS GRAAVILOHI

Lohi. Tuo vesiemme jumalainen kalaeläin. Jokaisen kalastajaeinarin koukkuleukainen päiväuni. Ruokakalojen Afrodite. En usko että maailmassa on keksitty mitään yhtä monipuolista ruoka-asiaa kuin… Resepti gluteeniton, graavilohi, maailmanparas, leipä, European Tulosta resepti
Annoksia: 10 Esivalmistelu: Kokkailuaika:
Nutrition facts: 200 calories 20 grams fat
Arvostelu 5.0/5
( 1 Arvostelua )

Ainekset

  • 1 kg lohifilee
  • hienoa merisuolaa
  • 2 tl hienoa sokeria
  • 2-3 tl kuivattua tilliä
  • 1 tl sipulijauhetta
  • Rosepippureita

Wasabimajoneesi:

  • 2 dl majoneesia
  • 2 tl Wasabitahnaa

Valmistusohjeet

  1. Ota lohi leikkuulaudalle ja pyyhi talouspaperilla kala kuivaksi.
  2. Leikkaa evät ja vatsarasvat pois jos niitä fisussa vielä paikallaan.
  3. Poista ruodot.
  4. Ota sopivan kokoinen kannellinen astia/vuoka.
  5. Laita lohi nahka alaspäin astiaan. 
  6. Ripottele merisuolaa reilusti kalan pinnalle (ohut valkoinen kerros kauttaaltaan).
  7. Ripottele myös sokeri, sipulijauhe sekä tilli kalan pintaan.
  8. Lopuksi puoli kourallista rosepippureita astiaan lohen päälle sekä sivuille kivasti.
  9. Laita kansi päälle ja astia jääkaappiin.
  10. Anna olla n. 24 tuntia niin varmasti maustuu kunnolla.
  • Kalasta irtoaa x-määrä nestettä. Sen voi kaataa parhaaksi katsomaansa paikkaan kun 24h on kulunut.
  • Nosta suolattu kala taas leikkuulaudalle, ja halutessasi pyyhi päältä ylimääräiset suolat ja muut mausteet pois.
  • Leikkaa terävällä veitsellä ohuita siivuja
  • Nautiskele maailman parhaasta graavilohesta ja tarjoa ystävillesi myös. 

Erittäin hyvin graavilohi toimii leivän kanssa ja usein makuasia millaista leipää haluaa kalan alle sijoittaa.

Tätä Kaurakvinoa-vuokaleipää testattiin viimeksi, ja oli oikein mainio ratkaisu. Helppo sekä nopea tehdä, ja niiiin hyvää!

Jos oma makumaailma antaa tilaa pienelle tulisuudelle niin kokeile Wasabimajoneesia graavilohen ja leivän kanssa.

  • 2dl Maustamatonta majoneesia
  • 2 tl Wasabitahnaa (jos tykkää wasabista, voi laittaa enemmänkin)
  1. Nämä vaan sekaisin ja leivän päälle. Tai alle. Tai kalan päälle. Tai tai.. 

Vink vink

Todella kivasti graavilohen kanssa leivän päällä toimii yhdistelmä, jossa lisäksi Wasabimajoneesia, kuorittuja appelsiinin siivuja sekä raastettua keitettyä kananmunaa. Suosittelen kokeilemaan 🙂

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit

Saattaisit ehkä pitää myös näistä

Maksimoidaksemme nettiselailunautintosi, tämäkin verkkopalvelu käyttää evästeitä. Toistaiseksi emme tee niillä oikein mitään. Hyväksy Lue lisää